Botti, joka kykenee ihmismäiseen vuorovaikutukseen? Kyllä, mikäli Googlen Brain Team’in testien tuloksiin on uskominen.
4.2.2020
Asiakkaita palvelevat chatbotit ovat kasvuyrityksissä arkipäivää. Verkkokaupassa ne auttavat valitsemaan tuotteen tai suosittelevat sitä aiemman ostohistoriasi perusteella. Reaaliaikaisessa myynnissä esittävät kysymyksiä, joilla selvittävät mitä tarvitset tai ehdottavat ostopäätöstäsi tukevaa sisältöä.
Bottien kyky kommunikoida on vielä varsin suppea. Ne ohjelmoidaan aihekohtaisesti, niin sanottujen todennäköisten keskustelumallien mukaan. Kun sitten kysyt botilta jotain, johon sitä ei ole ohjelmoitu, turvallisen aiheen raameihin ”jämähtänyt” botti hämmentyy. ”Anteeksi, nyt en ymmärtänyt”, on näissä tilanteissa botin vakiovastaus.
Vaikka osa chatboteista hyödyntää tekoälyä ja oppii jollain tasolla ”kokemuksistaan”, yhtään tällä hetkellä markkinoilla olevista ei voi kehua niin älykkääksi, että se voisi keskustella … lähes mistä tahansa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja tällainen botti lähempänä todellisuutta.
Meena — askel kohti ihmismäistä vuorovaikutusta
Googlen Open AI projektiin kuuluva Brain Team on kouluttanut keinotekoisiin neuroverkkoihin perustuvan keskustelurobotin. Usko tai älä, se pystyy lähes ihmismäiseen vuorovaikutukseen. Näin Google kertoo AI-blogissaan.
Kohti ihmisen kaltaista avoimen verkon chatbotia -tutkimus esittelee Meenaksi nimetyn, syväoppivan robotin, joka ”voi käydä järkevämpiä ja täsmällisempiä keskusteluja kuin nykyiset huipputason chatbotit”. Meena on avoin keskustelujärjestelmä, eli voi puhua käytännössä mistä tahansa aiheesta, josta toinen osapuoli voi olla kiinnostunut.
Taustalla luonnolliset kielelliset ja tekstintuottamisen mallit
Avoimeen keskustelumalliin perustuvan botin luominen voi kuulostaa vaikealta. Ratkaisu oli itse asiassa aika yksinkertainen. Tutkijat käyttivät mallina muiden verkossa toimivien bottien keskusteluja. Bottien antamia vatkauksia arvioitiin muun muassa kysymällä: ”onko näissä vastauksissa mitään järkeä?” ja ”onko vastaus jotenkin erikoinen?”
Luodakseen Meenan tutkijat yhdistivät hermoarkkitehtuurit tekstin tuottamisen algoritmeihin, joiden tiedetään testatusti toimivan yhdessä, ja katsoivat mitä voidaan saavuttaa, kun kouluttamiseen käytetään mittaavat määrät tietoa. Meenan kouluttamisen periaate on kutakuinkin sama, kuin Googlen massiivisen GPT-2 tekstin generointimallin. GPT-2 koulutettiin yksinkertaisella periaatteella: käy läpi joukko tekstiä ja ennusta seuraava sana nähtyjen sanojen perusteella. Meena puolestaan opetettiin niin, että se osaa ennustaa keskustelun suunnan.
Toisin kuin Google Assistant ja Amazonin Alexa ääniavustajat, Meenan pystyy paljon monipuolisempaan keskusteluun —ja yllättävän loogisesti.
Meenan kyky laajempaan ja loogisempaan jutusteluun perustuu Googlen tutkijoiden kehittämään “järkevän kielellisen vuorovaikutuksen keskivertoarvoihin” (Sensibleness and Specificity Average —SSA). Se kuvaa ihmisten puheen ja kielellisen vuorovaikutuksen keskeisiä tekijöitä ja ominaisuuksia. Googlen tutkijat osoittivat, että ihmisten puheista niin tuttu asia kuin hämmennys, on erittäin tehokas, kun neuroverkkoihin perustuvien bottien “puhetaitoa” halutaan muuttaa luonnollisemmaksi.
Tutkijoiden mukaan Meena on ”2,6 miljardin parametrin, päässtä-päähän hermokeskustelumalli, joka oppii vastaamaan järkevästi annetun kontekstin puitteissa”. Tavoitteen saavuttamiseksi Meenalle syötettiin 341 gigatavua verkkosisältöjä, mukaan lukien sosiaalisen median avoimet keskustelut. Meenan sanavarasto kasvoi 40 miljardiin sanaan, ja se oppii juttelemaan, kuten tavallinen ihminen.
Pian, mutta ei ihan huomenna?
Suuret hermoverkot voivat näyttää varsin älykkäiltä. Niillä on silti merkittäviä heikkouksia. GPT-2 tekstin generointimalli tuotti vaikuttavat määrät yhtenäistä tekstiä, joskaan ei kovin loogista ja johdonmukaista. Meena on edistyksellisempi. Täydellinen keskustelija se ei vielä ole. Haasteet, joita chatbottien kehittäjät ovat tottuneet liittämään luonnollisen puheen ja kielellisten ilmaisujen ymmärtämiseen, ovat itse asiassa sidottuja todellisuuden ymmärtämiseen. Se selviää Brain Teamin tutkimuksesta, jossa on otoksia aiheista, joista Meena ei ihan kunnialla selvinnyt. Ja siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ihmisen tavoin ymmärrä ympäröivää todellisuutta. Meena käänsi osan keskusteluista vitseiksi ja kehui “ovallisia surffailurantoja” Yhdysvaltain osavaltiossa, jonka rannat ovat tyynillä järvillä. Lue Googlen Brain Teamin julkaisu Meenan koulutusvaiheista ja -tuloksista täällä.
Onko suppeasti aiheessa pysyvien , välillä jopa hämmästyttävän epäloogisten bottien aika vihdoin ohi? (Emme tarkoita sinua, rakas Aeonbotti!) Tuleeko markkinoille asiakkaita yhtä aika palvelevia ja viihdyttäviä botteja? Ehkei huomenna, mutta pian. Meena on askel siihen suuntaan, ja varma merkki, että chatbottien markkinat tulevat radikaalisti muuttumaan. Tätä mieltä on aiheesta uutisoinut Venturebeat.
Tilaa digityöläisten sisäpiiritieto!
Oliko jutusta hyötyä? Jaa se muille.
